12.6.2026 ministeriöt (TEM, STM, SM) ja työmarkkinaosapuolet päivittivät yhteiset suositukset työpaikoille: Tässä niistä keskeiset:
- Palkanmaksusuositus: Työmarkkinaosapuolet suosittelevat kokonaisturvallisuuden vuoksi, että työnantajat maksavat palkan, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään vaaratiedotteen vuoksi. Työministeri Matias Marttisen mukaan kenenkään ei pidä vaarantaa turvallisuuttaan palkkakysymysten vuoksi.
- Kriittiset toiminnot: Henkeä ja terveyttä turvaavat tehtävät (kuten ensihoito, hoivatyö ja energiantuotanto) on hoidettava uhasta huolimatta. Jatkuvuus turvataan ensisijaisesti jatkamalla jo työpaikalla olevien työvuoroja yli- tai hätätyönä.
- Yhteensovittaminen: Asiantuntijatyö siirretään etätyöksi ja liikkuvaa työtä rajoitetaan. Vaaran päätyttyä työhön palataan kohtuullisessa ajassa huomioiden esim. lastenhoitovelvollisuudet.
- Työtapaturmat: Uhkatilanteen aikaiset vahingot korvataan normaalisti työtapaturmalain mukaan. Vakuutuskorvauksia ei voida evätä tai vähentää viranomaisohjeen laiminlyönnin vuoksi.
- Kustannusten tasaus: Jos uhat yleistyvät ja aiheuttavat yrityksille merkittäviä kuluja, TEM johtaa selvitystä kustannusten tasausmalleista ilman, että ne rasittavat julkista taloutta.
- HR:n tehtävä: Toimintatavat ja poikkeusolojen työvuorojärjestelyt on käsiteltävä ennalta yhdessä henkilöstön kanssa.
Perjantaina 15.5.2026 Uudenmaan alueelle annettu kolmituntinen vaaratiedote droonihavainnosta ja viranomaisten kehotus pysyä sisätiloissa toi eteemme tilanteen, jollaista ei ole ennen Suomessa oikeuskäytännössä ratkottu. Tämä poikkeuksellinen tapahtuma nosti välittömästi pintaan vaikeita juridisia ja käytännön kysymyksiä: Pitääkö työntekijän pyrkiä töihin uhasta huolimatta? Ja onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, jos työntekijä joutuu jäämään kotiin viranomaisohjeen vuoksi?
Mielipiteet ja tulkinnat aiheesta ovat jakautuneet laajasti, mutta työnantajapuolen kanta selkeytyi nopeasti. Työnantajajärjestöjen, kuten Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sekä Hyvinvointiala Hali ry:n, mukaan pääsääntönä on, että työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, jos työntekijä on poissa töistä droonivaroituksen takia.
Työoikeudellinen näkökulma: Työpaikkaa kohdannut vs. yleinen este
Kysymyksen juridinen ydin tiivistyy työsopimuslain (TSL 2:12 §) mukaiseen työnteon estymiseen. Laki takaa työntekijälle palkanmaksun enintään 14 päivältä, jos työnteon este johtuu työpaikkaa kohdanneesta tulipalosta tai poikkeuksellisesta luonnontapahtumasta. Työnantajaliittojen tulkinnan mukaan drooniuhka tai yleinen alueellinen vaaratiedote ei kuitenkaan ole nimenomaisesti työpaikkaa kohdannuttapahtuma. Kyse on pikemminkin työmatkan estymisestä, jolloin tilanne rinnastuu esimerkiksi joukkoliikenteen lakkoihin, joiden aikana työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
Työnantajapuoli kuitenkin linjaa, että sanktioita kotiin jäämisestä ei tule työntekijälle antaa, kunhan poissaolosta on ilmoitettu asianmukaisesti. Ilmoittamatta jättäminen puolestaan voi olla moitittavaa sekä aiheuttaa vahinkoa, ja olla peruste työoikeudelliseen puuttumiseen.
Työmarkkinakentän selkeä jakautuminen
Koska kyseessä on laajasti koko suomalaista työmarkkinakenttää koskettava periaatteellinen kysymys, aiheesta löytyy painavia kommentteja ja linjauksia kaikilta keskeisiltä osapuolilta. Rintamalinjat jakautuvat hyvin selvästi työnantajapuolen ja työntekijäpuolen eli ammattiliittojen välillä:
Työnantajapuoli
Osa työnantajaliitoista ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat ohjeistaneet jäsenyrityksiään pidättäytymään työntekijöiden palkanmaksusta tilanteissa, missä työntekijä on noudattanut viranomaisten ohjeistusta, ja tämän vuoksi ei ole päässyt työpaikalleen vaaratilanteen aikana.
SAK ja sen jäsenliitot, kuten Teollisuusliitto ja PAM (Työntekijäpuoli)
Työntekijäpuoli näkee laintulkinnan huomattavasti työntekijäystävällisempänä ja kritisoi työnantajaliittojen ottamaa tiukkaa linjaa. SAK ja sen jäsenliitot vetoavat siihen, että kyseessä ei ole työntekijän oma valinta tai huolimattomuus, vaan virallinen vaaratiedote ja viranomaisen antama määräys tai vahva kehote pysyä sisätiloissa oman turvallisuuden vuoksi. Ammattiliitot katsovat, että jos viranomainen kieltää tai painokkaasti kieltää liikkumisen alueella, työntekijällä on laillinen este ja oikeus olla saapumatta töihin ilman pelkoa sanktioista. Palkanmaksuvelvollisuuden osalta liitot katsovat, että kyseessä on työsopimuslain 2:12 §:n tarkoittama ”muu sen kaltainen työntekijästä ja työnantajasta riippumaton syy”, jolloin palkka tulisi ehdottomasti maksaa esteen ajalta (enintään 14 päivää).
Liitot muistuttavat myös työnantajan yleisestä huolehtimisvelvollisuudesta ja siitä, että työntekijää ei saa missään tilanteessa vaatia vaarantamaan henkeään työmatkalla (Työturvallisuuslaki 8 § ja 23§). Ammattiliitot soveltavat näitä työturvallisuuslain periaatteita myös silloin, kun viranomaisen antama vaaratiedote osuu työmatkan kohdalle: heidän tulkintansa mukaan työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää rikkomaan viranomaisohjeita tai ottamaan hengenvaaraa vain työpaikalle pääsemiseksi.
Akavalaiset ja STTK:laiset liitot
Akavalaiset järjestöt korostavat arjen käytännön ratkaisuja ja etätyömahdollisuuksia niillä aloilla, joilla se on mahdollista. Insinööriliitto ja muut vastaavat liitot ohjeistavat, että työntekijän tulisi siirtyä välittömästi etätyöhön vaaratiedotteen ajaksi, jolloin työnteko jatkuu normaalisti ja myös palkka maksetaan. Sosiaali- ja terveysalalla tilanne nähdään kuitenkin huomattavasti kriittisempänä. Sote-alan liittojen, kuten Tehyn ja Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto SuPerin, suunnalta on huomautettu, että työnantajapuolen linja luo kohtuuttoman ja epäoikeudenmukaisen tilanteen niille työntekijöille, jotka ovat jo valmiiksi työpaikalla. He joutuvat venymään ja tekemään pitkiä vuoroja (mikä on työnantajalle kallista ylityötä), kun taas kollegat, jotka ovat joutuneet jäämään kotiin, jäävät kokonaan ilman palkkaa. Liitot vaativatkin lainsäädäntöön nopeaa selkeytystä siitä, miten uudenlaiset hybridiuhat ja viranomaismääräykset korvataan työntekijöille.
Huoltovarmuuskeskus (HVK): Jatkuvuudenhallinta on osa yritysturvallisuutta
Syntynyt tilanne ei ole pelkkää juridista vääntöä, vaan laajempi huoltovarmuuskysymys. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kriittinen infrastruktuuri ovat aloja, joiden elintärkeät toiminnot on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) julkisten linjausten mukaan jatkuvuudenhallinta on organisaation omaehtoinen prosessi, jolla tunnistetaan toiminnan uhat ja luodaan toimintatavat vakavien häiriötilanteiden hallinnalle. HVK muistuttaa ohjeistuksissaan, että yrityksillä on oltava valmiit jatkuvuussuunnitelmat, joihin on kuvattu häiriötilanteen aikaiset resurssit, avainhenkilöt ja tarvittavat toimenpiteet.
HVK:n yleisten varautumisoppien mukaan häiriötilanteissa avainasemassa ovat:
- Uhkien ja häiriöiden tunnistaminen: Organisaation on kyettävä arvioimaan poikkeuksellisten tilanteiden vaikutukset toimijaverkostoonsa ja viestimään niistä selkeästi.
- Kriittisten toimintojen varmistaminen: Häiriötilanteen sattuessa organisaation on kyettävä organisoimaan menettelytavat ja resurssit niin, että elintärkeiden palveluiden jatkuvuus kyetään suojaamaan.
Mitä seuraavaksi?
Perjantain tapahtumat osoittivat selvästi, että eri toimialoille tarvitaan huomattavasti selkeämmät ja yhtenäisemmät ohjeet häiriötilanteiden varalle. Jatkossa pelikirja jakautuukin kahteen selkeään osaan:
Käytännön varautuminen ja turvallisuus
HALI ry:n mukaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) on julkaisemassa virallista suositusta drooniuhkatilanteiden hallintaan. Tämä suositus keskittyy puhtaasti käytännön turvallisuuteen, yritysten jatkuvuudenhallintaan sekä elintärkeiden toimintojen turvaamiseen häiriötilanteissa.
Juridiikka ja palkanmaksuvelvollisuus
Koska HVK ei ota kantaa rahaan, palkanmaksuvelvollisuus ja sen lakitulkinnat ratkaistaan puhtaasti työmarkkinajärjestöjen pöydissä. Työnantajaliitot ovatkin jo linjanneet oman oikeudellisen kantansa palkanmaksusta ja järjestävät jäsenilleen erillisiä infoja työnantajan vastuista ja velvollisuuksista näissä poikkeustilanteissa.
Ennen kuin saamme mahdollisen tuomioistuimen ratkaisun linjaamaan palkanmaksua virallisesti, työnantajien on viisainta seurata tarkasti oman liittonsa antamaa juridista ohjeistusta ja päivittää omat jatkuvuussuunnitelmansa sen mukaisesti.
Kirjoittaja: Head of Payroll Excellence Tanja Vartiainen, Linkity Oy
Lähteet
https://tem.fi/-/yhteiset-suositukset-tyopaikoille-drooniuhkatilanteiden-varalta
https://www.hyvinvointiala.fi/viimeaikaisen-drooniuhan-vaikutuksista-tyontekoon-ja-palkanmaksuun/
https://www.teollisuusliitto.fi/2026/06/toimintaohjeet-drooniuhan-vuoksi-menetettyyn-palkkaan/
https://insinoori-lehti.fi/uutiset/drooniuhka-ei-oikeuta-palkan-pidattamiseen/
