Kela maksoi korvauksen – mutta saiko työnantaja kaiken sille kuuluvan?

Kela-hakemus on lähetetty. Päätös on saatu. Raha näkyy työnantajan tilillä.

Asia loppuun käsitelty? Ei välttämättä.

Kun työnantajalle maksetaan työntekijälle myönnetty etuus ajalta, jolta työnantaja on maksanut palkkaa, työnantajalla voi olla oikeus saada takaisin myös etuutta vastaava osa maksamastaan työnantajan sairausvakuutusmaksusta eli SAVA-maksusta. Palautus ei kuitenkaan siirry automaattisesti Kelasta tulorekisteriin. Työnantajan on tunnistettava vähennykseen oikeuttava etuus, laskettava vähennys ja ilmoitettava se työnantajan erillisilmoituksella.

Juuri tähän kohtaan Kela-hakemusten käsittelyketju voi katketa. Hakemus ja Kelan päätös muistetaan, mutta päätöksen jälkikäsittely jää ilman selkeää omistajaa.

Kyse ei ole vain palkanlaskennan teknisestä yksityiskohdasta. HR:llä on tieto poissaolosta, palkanlaskennalla maksetusta palkasta, Kela antaa päätöksen myöhemmin ja kirjanpidossa maksut, palautukset ja tase-erät pitää vielä täsmäyttää. Johdon näkökulmasta kyse on prosessista, sisäisestä valvonnasta ja työnantajalle kuuluvien eurojen kotiuttamisesta.

Yksi asia – monta eri vaihetta

Työnantaja voi hakea Kelan päivärahoja ja korvauksia Työnantajan päiväraha- ja korvauspalvelussa tai palkkaohjelmasta tulorekisterin kautta. Paperihakemus on edelleen mahdollinen niissä tilanteissa, joissa sähköinen asiointi ei onnistu.

Hakemus, päätös, maksu, vähennyksen laskeminen ja työnantajan erillisilmoitus tapahtuvat eri aikoina ja usein eri järjestelmissä. Ne voivat myös kuulua eri henkilöiden työpöydille.

Työnantajan erillisilmoitus on maksajakohtainen ja kuukausikohtainen, ei työntekijäkohtainen. Organisaation on siksi itse säilytettävä tieto siitä,

• mihin työntekijään ja poissaoloon etuus liittyy

• miltä ajalta palkkaa on maksettu

• milloin vastaava palkka on maksettu

• mikä etuuspäätös muodostaa vähennyksen perusteen

• millä SAVA-prosentilla vähennys lasketaan

• mille erillisilmoitukselle vähennys on ilmoitettu.

Jos tätä seurantaketjua ei ole, Kela-korvaus voidaan saada mutta SAVA-maksun vähennys jää hyödyntämättä.

Kaikki työnantajan saamat korvaukset eivät oikeuta SAVA-vähennykseen

Työnantajan sairausvakuutusmaksun erityisistä palautusperusteista säädetään työnantajan sairausvakuutusmaksusta annetun lain 9 §:ssä.

Vähennysoikeus voi syntyä esimerkiksi, kun työnantajalle maksetaan

• sairaus- tai osasairauspäivärahaa

• raskaus- tai vanhempainpäivärahaa

• tartuntatautipäivärahaa

• kuntoutusrahaa

• lakisääteistä ansionmenetyskorvausta

• vuosilomakustannuskorvausta

Edellytyksenä on, että työnantajalle maksettu etuus tai korvaus liittyy palkkaan, joka on ollut maksamishetkellään työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen, ja työnantaja on maksanut kyseisen SAVA-maksun Verohallinnolle.

Kaikki työnantajan saamat tuet eivät oikeuta vähennykseen. Esimerkiksi 2 500 euron perhevapaakorvaus ei ole työntekijälle myönnetty päiväraha eikä vuosilomakustannuskorvaus, joten sen perusteella ei tehdä SAVA-vähennystä. Myöskään työterveyshuollon korvaus, koulutuskorvaus tai palkkatuki eivät sellaisenaan muodosta vähennysoikeutta. Verohallinnon ohjeessa kuvataan vähennykseen oikeuttavat tilanteet ja palauttamismenettely tarkemmin.

Sairauspäiväraha: omavastuuaika ratkaisee, miltä päiviltä Kela maksaa

Työntekijän sairauspoissaolo alkaa ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä, mutta Kelan sairauspäivärahaa maksetaan yleensä vasta omavastuuajan jälkeen.

Normaali omavastuuaika muodostuu

• sairastumispäivästä ja

• sitä yhtäjaksoisesti seuraavista yhdeksästä arkipäivästä.

Sairausvakuutuslain päivälaskennassa arkipäiviä ovat maanantaista lauantaihin sijoittuvat päivät, joille ei osu pyhäpäivää. Jos työkyvyttömyys päättyy omavastuuajan viimeisenä päivänä, sairauspäivärahaa ei vielä makseta. Työkyvyttömyyden on jatkuttava omavastuuajan yli.

Jos työntekijän työkyvyttömyys jatkuu omavastuun jälkeen ja työnantaja maksaa tältä ajalta sairausajan palkkaa, Kela voi maksaa sairauspäivärahan työnantajalle. Etuus on kuitenkin haettava: työnantajalle maksaminen ei käynnisty pelkän poissaolo- tai palkkatiedon perusteella. Kelan työnantajaohje kokoaa omavastuun, hakemisen ja todistukset samaan kokonaisuuteen.

Kun sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä

Omavastuuaika on vain yksi päivä eli uusi sairastumispäivä, jos työkyvyttömyys

• alkaa uudelleen samasta syystä ja

• alkaa 30 kalenteripäivän kuluessa edellisen sairauspäiväraha- tai osasairauspäivärahakauden päättymisestä.

Tämä on käytännössä merkittävä sääntö, koska lyhytkin uusi sairausjakso voi oikeuttaa sairauspäivärahaan. Jos työntekijä on saman sairauden vuoksi uudelleen työkyvytön maanantaista torstaihin, maanantai on omavastuupäivä ja tiistai–torstai voivat olla sairauspäivärahapäiviä. Jos työnantaja maksaa näiltä päiviltä sairausajan palkkaa, päiväraha voidaan maksaa työnantajalle.

Yhden päivän omavastuu ei kuitenkaan perustu vain siihen, että työntekijällä on ollut sama sairaus 30 päivän sisällä. Aikaisemman jakson on pitänyt johtaa sairauspäiväraha- tai osasairauspäivärahakauteen. Jos ensimmäinen poissaolo jäi kokonaan normaalin omavastuuajan sisälle eikä päivärahaoikeus alkanut, seuraava poissaolo ei tämän säännön perusteella automaattisesti saa yhden päivän omavastuuta.

Jos sairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisesti ilman katkosta, uutta omavastuuaikaa ei synny. Työkyvyttömyyden aiheuttava sairaus voi tällöin myös vaihtua.

Tarvitaanko lääkärintodistus koko omavastuuajalta?

Työnantajan sairauspoissaolokäytäntö ja Kelan todistusvaatimukset ovat kaksi eri asiaa.

Työehtosopimus, työsopimus ja työpaikan omat käytännöt määrittävät, millainen selvitys riittää sairausajan palkan maksamiseen. Kela puolestaan arvioi, ovatko sille toimitetut selvitykset riittäviä omavastuuajan alkamisen ja sairauspäivärahaoikeuden ratkaisemiseksi.

Kelan omavastuuaika alkaa yleensä lääkärintodistukseen merkitystä työkyvyttömyyden alkamispäivästä. Omavastuun alkamispäiväksi voidaan kuitenkin hyväksyä myös

• työntekijän itse ilmoittama sairauden alkamispäivä, jos työnantaja sallii poissaolon omalla ilmoituksella

• työnantajan tai terveydenhuollon selvityksen mukainen päivä, jos työntekijä ei ole hyväksyttävästä syystä päässyt lääkäriin heti

• terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin todistukseen merkitty päivä, jos sairaus ei ole kestänyt omavastuuaikaa pidempään.

Viimeinen kohta aiheuttaa helposti väärinkäsityksen. Terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin todistus mainitaan nimenomaan lyhyessä tilanteessa, jossa sairaus ei ylitä omavastuuaikaa. Jos työkyvyttömyys jatkuu omavastuun yli ja sairauspäivärahaa haetaan, hakemuksen liitteeksi tarvitaan A-todistus tai B-lausunto.

Työntekijä voi siis olla sairausjakson ensimmäiset työnantajan hyväksymät päivät poissa omalla ilmoituksella ja toimittaa lääkärintodistuksen myöhemmin. Kela ratkaisee selvitysten perusteella, mistä päivästä omavastuuaika voidaan laskea alkaneeksi. Sama todistusvaatimus koskee yhden päivän omavastuun jälkeistä uutta sairauspäivärahajaksoa.

Vuosilomakustannuskorvaus ei koske vain äitejä

Vuosilomakustannuskorvaus mielletään edelleen helposti äidin raskaus- ja vanhempainvapaisiin liittyväksi etuudeksi. Oikeus korvaukseen ei kuitenkaan riipu työntekijän sukupuolesta eikä siitä, kumpi vanhemmista vapaan pitää.

Työnantajalla voi olla oikeus korvaukseen myös isän tai muun vanhemman vanhempainvapaan aikana kertyneestä lakisääteisestä vuosilomasta. Jos hakemusten seuranta käynnistyy organisaatiossa vain raskausvapaan yhteydessä, erityisesti isien erilliset vanhempainvapaajaksot voivat jäädä prosessin ulkopuolelle.

Tämä on yksi Kela-prosessien tavallisista katvealueista: poissaolo on HR:n tiedossa ja vuosiloma kertyy palkanlaskennassa oikein, mutta kukaan ei yhdistä tietoja erilliseen Kelan vuosilomakustannuskorvaukseen.

Milloin työnantajalla on oikeus korvaukseen?

Kelan ohjeen ja sairausvakuutuslain mukaan vuosilomakustannuskorvausta maksetaan kalenterikuukaudelta, kun

• työntekijälle kertyy lakisääteistä vuosilomaa erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan ajalta

• työntekijä on ollut kyseisen kalenterikuukauden aikana vähintään 14 arkipäivää tällaisella perhevapaalla ja

• työntekijälle tai työnantajalle on maksettu kyseisen kuukauden aikana erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahaa vähintään 14 arkipäivältä.

Korvausta maksetaan 2,5 päivältä jokaista ehdot täyttävää kalenterikuukautta kohti. Korvauksen lopulliseen määrään vaikuttavat työntekijän vuositulot, korvaukseen oikeuttavien kalenterikuukausien määrä ja työntekijälle maksettava lakisääteinen lomapalkka tai lomakorvaus.

Neljäntoista päivän ei tarvitse muodostaa yhtäjaksoista jaksoa

Sairausvakuutuslain 14 päivän edellytys tarkastelee vanhempainpäivärahapäivien määrää kalenterikuukaudessa. Säännös ei edellytä, että päivät muodostavat yhden yhtäjaksoisen jakson.

Työntekijä voi esimerkiksi saada vanhempainrahaa ensin kuudelta arkipäivältä ja myöhemmin saman kuukauden aikana kahdeksalta arkipäivältä. Lain sanamuodon perusteella päivät voivat myös liittyä eri lapsiin. Ratkaisevaa on, että saman kalenterikuukauden 14 päivän vaatimus täyttyy ja työntekijälle kertyy kyseiseltä kuukaudelta lakisääteistä vuosilomaa.

Työntekijä voi olla saman kalenterikuukauden aikana sekä työssä että vanhempainvapaalla. Näin tapahtuu tavallisesti vapaan alkaessa tai päättyessä. Oikeus korvaukseen voi syntyä esimerkiksi silloin, kun työntekijä on kuukauden aikana vanhempainvapaalla 14 arkipäivää ja työssä 11 päivää, kun muut edellytykset täyttyvät.

Sairausvakuutuslain mukaan työnantajalla voi olla oikeus korvaukseen myös silloin, kun työntekijä saa osittaista vanhempainrahaa ja tekee osittaisen vanhempainvapaan aikana osa-aikatyötä toiselle työnantajalle.

Kaksi erilaista päivälaskentaa – aattopäivät paljastavat eron

Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa kertyy yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta. Kela ilmaisee saman käytännön ohjeessaan 160 arkipäivänä. Erityisraskausvapaa on poikkeus: sen ajalta vuosilomaa kertyy koko erityisraskausvapaan ajalta 160 päivän lisäksi.

Tässä on tärkeä, käytännössä helposti sivuutettava ero.

Perhevapaiden päivälaskennassa arkipäiviä ovat maanantaista lauantaihin sijoittuvat päivät arkipyhiä lukuun ottamatta. Siksi juhannusaatto ja maanantain ja lauantain välille osuva jouluaatto voivat tulla mukaan vuosilomaa kerryttävän 160 päivän enimmäisajan laskentaan. Viimeisen vuosilomaa kerryttävän vanhempainvapaapäivän voi tarkistaa Kelan arkipäivälaskurilla.

Kun ansaittua vuosilomaa myöhemmin pidetään, juhannusaatto ja jouluaatto eivät kuitenkaan ole vuosilomalain mukaisia lomapäiviä eivätkä kuluta lomapäiväsaldoa. Vuosilomalain arkipäivän määritelmä löytyy vuosilomalain 4 §:stä, ja perhevapaan aikainen työssäolon veroinen aika 7 §:stä.

Korvausta maksetaan vain lakisääteisestä vuosilomasta

Vuosilomakustannuskorvaus kattaa vain lakisääteisesti ansaitun vuosiloman. Se ei kata työ- tai virkaehtosopimukseen taikka työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuvia ylimääräisiä lomapäiviä.

Jos työ- tai virkaehtosopimuksessa on sovittu, että lakisääteistä pidempi osa raskaus- tai vanhempainrahakaudesta on työssäolon veroista aikaa, Kela ei korvaa tämän ylimääräisen lomaoikeuden kustannuksia. Myöskään lomaraha ja lomaltapaluuraha eivät ole korvattavia kustannuksia.

Jos työsuhde päättyy, korvaus voi koskea työsuhteen päättymiseen mennessä perhevapaan perusteella kertynyttä lakisääteistä vuosilomaa, joka maksetaan lomakorvauksena. Korvauksen perusteet ja palkkalaskenta on pystyttävä erottamaan mahdollisista sopimusperusteisista lisäeduista.

Jos työntekijälle ei kerry vuosilomaa vaan hänellä on vuosilomalain 8 §:n mukainen oikeus vapaaseen ja hänelle maksetaan lomakorvaus työsuhteen aikana, työnantajalla ei ole tämän vapaan perusteella oikeutta vuosilomakustannuskorvaukseen. Korvaus voi sen sijaan koskea myös lakisääteisesti kertyneitä vuosilomapäiviä, jotka työntekijä säästää myöhemmin pidettäväksi säästövapaana.

Korvausta on haettava Kelasta kahden vuoden kuluessa sen kalenterikuukauden alkamisesta, jolta korvausta haetaan. Seurannan on siksi katettava kaikki vanhempainvapaalla olevat työntekijät sekä useassa jaksossa pidettävät vapaat – ei vain raskausvapaat tai yhdenjaksoiset pitkät poissaolot.

Vuosilomakustannuskorvaus voi synnyttää myös SAVA-vähennyksen

Kun edellytykset täyttyvät, työnantajalla on oikeus saada takaisin sairausvakuutusmaksu, jonka se on maksanut korvaukseen oikeuttavan vuosilomapalkan tai lomakorvauksen perusteella.

Vähennettävä määrä lasketaan työnantajalle maksetusta vuosilomakustannuskorvauksesta:

SAVA-vähennys = vuosilomakustannuskorvaus × lomapalkan maksuvuonna voimassa ollut työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentti

Ratkaisevaa ei ole Kelan päätös- tai maksuvuosi, vaan se vuosi, jona korvausta vastaava lomapalkka tai lomakorvaus on maksettu työntekijälle ja jolle vähennys kohdistetaan.

Vähennyksen edellytyksenä on, että

• Kela on myöntänyt työnantajalle vuosilomakustannuskorvauksen

• työnantaja on maksanut työntekijälle korvausta vastaavan lomapalkan tai lomakorvauksen

• maksettu suoritus on ollut työnantajan sairausvakuutusmaksun alainen ja

• työnantaja on maksanut siitä SAVA-maksun Verohallinnolle.

Jos Kela maksaa korvauksen ennen lomapalkkaa

Kela voi maksaa vuosilomakustannuskorvauksen jo ennen kuin työntekijä pitää perhevapaan ajalta kertyneen vuosiloman tai työnantaja maksaa sitä vastaavan lomapalkan.

SAVA-vähennystä ei tällöin tehdä vielä Kelan maksupäivän perusteella. Verohallinnon ohjeen mukaan oikaisu tehdään vasta, kun korvaukseen oikeuttava lomapalkka on maksettu.

Jos lomaa pidetään ja lomapalkkaa maksetaan useassa jaksossa, vähennystäkin on seurattava lomapalkkaerittäin. Työnantajan on pystyttävä osoittamaan, mitä lomapalkkaa Kelan maksama korvaus vastaa, milloin palkka on maksettu, mitä prosenttia käytetään ja kuinka suuri osa korvauksesta on jo käytetty vähennyksen perusteena. Samaa korvausta ei saa käyttää kahteen kertaan.

Vähennys ilmoitetaan työnantajan erillisilmoituksella

Vähennystä varten ei tehdä erillistä palautushakemusta Verohallinnolle. Määrä ilmoitetaan tulorekisteriin työnantajan erillisilmoituksella. Verohallinto käyttää ilmoituksen perusteella liikaa maksetun määrän muihin verovelvoitteisiin tai palauttaa sen työnantajalle.

Tulorekisterin ohjeen mukaan erillisilmoituksella ilmoitetaan erikseen

• työnantajan sairausvakuutusmaksu, yhteismäärä (tulolaji 102) ja

• työnantajan sairausvakuutusmaksusta tehtävät vähennykset (tulolaji 103).

Tulolajilla 102 ilmoitettavasta yhteismäärästä ei vähennetä tulolajilla 103 ilmoitettua määrää. Yhteismäärä ilmoitetaan kokonaan ja vähennys omana tietonaan.

Alkuperäinen kuukausi vai myöhempi saman vuoden kuukausi?

Ensisijainen menettely on kohdistaa vähennys sille kuukaudelle, jona vähennystä vastaava palkka on alun perin maksettu. Jos kyseisen kuukauden erillisilmoitus on jo annettu, työnantaja antaa kuukaudelle korvaavan erillisilmoituksen ja ilmoittaa uudelleen myös ilmoituksen muut oikeat tiedot.

Työnantaja voi kuitenkin ilmoittaa vähennyksen myös alkuperäisen palkanmaksuvuoden myöhemmällä kohdekaudella. Jos lomapalkka on maksettu kesäkuussa ja vähennys tunnistetaan heinäkuussa, vähennys voidaan ilmoittaa heinäkuulta annettavalla erillisilmoituksella. Kesäkuun ilmoitusta ei silloin tarvitse korvata.

Tässä on tärkeää erottaa toisistaan heinäkuussa annettava kesäkuun ilmoitus ja heinäkuulta annettava ilmoitus. Vaihtoehtoisessa menettelyssä vähennys merkitään nimenomaan heinäkuun kohdekaudelle. Työnantaja ei tällöin saa vastaavaa hyvityskorkoa, jonka se voisi saada kohdistamalla vähennyksen takautuvasti alkuperäiselle kaudelle.

Jos päätös saadaan vasta alkuperäisen palkanmaksuvuoden päättymisen jälkeen, vähennystä ei voi siirtää uuden vuoden erillisilmoitukselle. Se on kohdistettava takautuvasti palkanmaksuvuodelle: joko alkuperäiselle palkanmaksukuukaudelle tai sitä myöhemmälle saman vuoden kuukaudelle. Myös laskennassa käytettävä SAVA-prosentti määräytyy alkuperäisen palkanmaksuvuoden mukaan.

SAVA-maksua koskevat tiedot on korjattava verotuksen yleisten muutoksenhakuaikojen puitteissa. Määräaika on pääsääntöisesti kolme vuotta sen vuoden alusta, joka seuraa sitä kalenterivuotta tai tilikautta, jona maksu olisi pitänyt ilmoittaa ja maksaa.

Esimerkki: vuosilomakustannuskorvauksen SAVA-vähennys vuonna 2026

Työntekijä on raskaus- ja vanhempainvapaalla 30.6.2025–24.2.2026. Kela maksaa työnantajalle maaliskuussa 2026 vuosilomakustannuskorvausta 2 500 euroa.

Kyse on tässä esimerkissä vuosilomakustannuskorvauksesta, ei samansuuruisesta 2 500 euron perhevapaakorvauksesta.

Työntekijä ei ole vielä maaliskuussa pitänyt perhevapaan ajalta kertynyttä vuosilomaa, eikä työnantaja ole maksanut sitä vastaavaa lomapalkkaa. SAVA-vähennystä ei siten tehdä maaliskuussa.

Työntekijän 24 lomapäivän kesälomapalkka maksetaan kesäkuussa 2026. Oletetaan, että koko Kelan maksama 2 500 euron vuosilomakustannuskorvaus kohdistuu tähän lomapalkkaan. Vuonna 2026 työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentti on 1,91 prosenttia.

Vähennyksen määrä: 2 500 euroa × 1,91 % = 47,75 euroa

Kesäkuun SAVA-maksun alaiset palkat ovat yhteensä 100 000 euroa:

SAVA-maksun yhteismäärä: 100 000 euroa × 1,91 % = 1 910,00 euroa

Kesäkuun 2026 erillisilmoituksen määräpäivä on viikonlopun vuoksi maanantai 6.7.2026. SAVA-maksun eräpäivä on maanantai 13.7.2026.

Jos kesäkuun erillisilmoitus on jo annettu ilman vähennystä, työnantaja voi joko

• antaa kesäkuulle korvaavan erillisilmoituksen, jolloin vähennys kohdistuu takautuvasti kesäkuulle, tai

• ilmoittaa 47,75 euron vähennyksen esimerkiksi heinäkuulta annettavalla erillisilmoituksella, jolloin vähennys pienentää heinäkuulta maksettavaa SAVA-maksua.

Molemmat menettelyt ovat mahdollisia saman kalenterivuoden sisällä. Valinnassa on kuitenkin hyvä huomioida hyvityskorko sekä se, kumpi menettely on organisaation seurannan ja täsmäytyksen kannalta selkein.

Prosessi ei pääty Kelan päätökseen

Kela-hakemusten seurannassa pitäisi nähdä vähintään

• mitä etuutta on haettu ja miltä ajalta

• milloin hakemus on lähetetty

• milloin päätös ja maksu on saatu

• mille palkanmaksukuukaudelle etuus tai korvaus kohdistuu

• oikeuttaako se SAVA-vähennykseen

• mitä maksuprosenttia laskennassa käytetään

• mille erillisilmoitukselle vähennys on ilmoitettu

• onko kirjanpito, maksut ja mahdollinen palautus täsmäytetty

• missä vähennyksen perusteena olevat asiakirjat säilytetään.

Kela-hakemus ei siis ole valmis silloin, kun hakemus lähetetään – eikä välttämättä vielä silloin, kun rahat ovat tulleet tilille.

Prosessilla pitäisi olla yksi selkeä loppupiste: päätös on käsitelty, mahdollinen SAVA-vähennys on ilmoitettu, kirjanpito ja maksut on täsmäytetty ja vähennyksen perusteet on dokumentoitu.

Kysymys ei lopulta ole siitä, osaako organisaatio tehdä Kela-hakemuksen. Olennaisempi kysymys on: kuka omistaa koko ketjun poissaolosta ja palkanmaksusta aina Kelan päätöksen jälkikäsittelyyn ja työnantajan erillisilmoitukseen asti?

Kirjoittaja: Head of Payroll Excellence Tanja Vartiainen, Linkity Oy

Lähteet

Verohallinto: Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Tulorekisteri: Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin – työnantajan erillisilmoitus

Kela: Sairauspäiväraha työnantajalle

Kela: Korvaus perhevapaan vuosilomakustannuksista

Kela: Arkipäivien määrän laskuri

Finlex: Laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 771/2016

Finlex: Sairausvakuutuslaki 1224/2004

Finlex: Vuosilomalaki 162/2005