Palkkaketjun piilokustannus on jopa 1,79 miljoonaa euroa vuodessa. Uusi tutkimus näyttää, miksi se ei näy missään budjetissa.
Palkka on harvoja asioita, jotka koskettavat jokaista työntekijää joka ainoa kuukausi, eikä sen onnistumista yleensä kyseenalaisteta. Palkkapäivä tulee, rahat lähtevät, kuukausi vaihtuu. Juuri tämä sujuvuus on syy siihen, miksi palkkaketjun todellinen kustannus jää harvoin kenenkään pöydälle. Uusi tutkimus kysyy asian toisin päin. Ei sitä, onnistuuko palkanmaksu, vaan sitä, kuinka paljon työtä, riskiä ja luottamusta sen onnistuminen kuluttaa.
Tutkimusraportti kokoaa seitsemän ajankohtaista löydöstä siitä, miksi suomalaisten yritysten palkkaketju tuntuu toimivan sujuvasti, vaikka sen ylläpito syö aikaa joka tasolla, johtoryhmästä yksittäiseen esihenkilöön asti. Osa löydöksistä koskee sitä, kuka virheestä lopulta kärsii. Osa koskee sitä, mitä johto ei arjessaan näe. IROResearch Oy toteutti tutkimuksen kahdessa osassa, yhteensä 507 vastaajaa, virhemarginaali enintään 7,1 prosenttiyksikköä.
Raportista saat
- Seitsemän löydöstä ja yhden avainkysymyksen johtoryhmän pöytään.
- Varjokustannuslaskelman, jolla lasket omat lukunne samalla mallilla.
- Palkkaketjun kypsyysmallin. Oman organisaationne kypsyys selviää yhdellä kysymyksellä.
- 90 päivän agendan ja roolikohtaiset kysymykset harkittavaksi CEO:lle, CFO:lle, CHRO:lle, COO:lle ja CIO:lle.
Nämä ja muut löydökset tutkimuksessa
- 88 % yrityksistä pyörittää palkkaketjua vähintään kahdella järjestelmällä
- Palkkaketjun hallinnollinen kitka kustantaa 1,79 M€ vuodessa, tuhatta työntekijää kohden
- 99,5 % kitka-ajasta syntyy palkanlaskennan ulkopuolella
