Kun palkanlaskijalta kysyy, mistä palkkavirhe johtuu, vastaus ei useinkaan ole laskutoimitus. Se on jotain, mikä tapahtui päiviä aiemmin: väärä leimaus, puuttuva tunti, myöhässä liikkunut tieto tai hyväksytty virheellinen kirjaus. Suomen palkkaketjun röntgenkuva 2026 -tutkimuksen mukaan suomalaisissa yrityksissä tämä on lähempänä sääntöä kuin poikkeusta.
Virhe lipsahtaa mukaan palkkaprosessin alussa
Palkanlaskijoista 64 prosenttia nimeää palkkavirheen syyksi ihmisen prosessin alkupäässä. Tiedonkulun nimeää 15 prosenttia ja itse järjestelmän vain 7 prosenttia. Virhe siis harvoin syntyy palkka-ajossa. Tieto saapuu sinne valmiiksi virheellisenä.
Tästä seuraa jotain, mikä on tutkimuksen terävimpiä havaintoja. Mitä pidemmälle virhe pääsee ennen kuin se huomataan, sitä kalliimmaksi se muuttuu. Aineistossa havaittu virhe vaatii selvittelyä. Maksun jälkeen havaittu vaatii takautuvan korjauksen. Työntekijän itsensä havaitsema vie myös luottamusta. Perinteinen palkkaprosessi malli päästää virheet järjestelmällisesti pisimmälle mahdolliselle matkalle ennen kuin joku huomaa ne.
Hinta näkyy palkanlaskijan työssä suoraan. Tiedon keräämiseen kuluu keskimäärin 5,1 tuntia ja virheiden selvittelyyn 1,8 tuntia joka ikinen palkkakausi. 36 prosentilla aineiston saaminen valmiiksi vie vähintään kokonaisen työpäivän.
”Inhimillinen virhe” ei ole aito diagnoosi
Kun virheen syyksi nimetään ihminen, korjaukseksi tulee lähes aina ”ole tarkempi”. Rakenteellinen ongelma tulkitaan huolimattomuudeksi, eikä palkkaprosessia siksi kyseenlaisteta. Kaksi palkanlaskijaa kuvasi tätä samalla tavalla eri sanoin. ”Useimmiten virhe on tekijässä.” ”Inhimillinen virhe.” 42 prosenttia palkanlaskijoista sanoo, että jokin haaste toistuu heidän työssään jatkuvasti.
Kolme kysymystä, joilla jäljittää missä palkkaprosessia voi parantaa
- Mistä tietolähteistä koostuu palkanlaskennan data?
- Kuinka moni tämän kuun korjauksista olisi voitu estää jo kirjaushetkellä?
- Kun virheen syyksi kirjataan ”inhimillinen virhe”, mitä se oikeasti tarkoittaa?
Ratkaisu on parempi palkkadata
Palkanlaskenta ei tehostu nopeuttamalla palkka-ajoa. Se tehostuu estämällä väärän tiedon pääsy palkka-ajoon alunperin. Laatu rakennetaan ketjun alkuun, ei sen loppuun, ja se on eri hanke kuin uuden järjestelmän hankinta.
Tämä on yksi seitsemästä löydöksestä raportissa ”Suomen palkkaketjun röntgenkuva 2026”. Raportti avaa myös sitä, miksi palkkaprosessin muutostarpeet eivät useinkaan välity johtoon asti, vaikka palautekanava olisi kunnossa
Lataa koko tutkimusraportti ”Suomen palkkaketjun röntgenkuva 2026” maksutta.
